Vuonna kaksituhatta ja yksitoista sain ilmoituksen sähköpostiini varatuista lentolipuista kohti Aasian miljoonakaupunkia. Olin ottamassa ensi askelia aikuisiällä Suomen ulkopuolelle kahden miehen kanssa, jotka olivat minulle yhtä uusia, innostavia ja tuntemattomia kuin ajatus siitä, että joku päivä jäisin koukkuun ajatukseen lentokoneen odottamisesta Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Kahden viikon Thaimaan matka oli hieno aloitus matkailulle, mutten koskaan ajatellut palaavani sinne, mistä rakkauteni matkustamiseen alkoi. Nyt kuitenkin kolmea vuotta myöhemmin saan ilmoituksen matkalipuista samaan miljoona kaupunkiin, minne tällä kertaa lennän yksin mukanani kolme kertaa vähemmän tavaroita, kolme kertaa enemmän kielitaitoa ja kolme kertaa vähemmän matkaseuraa, sillä tällä kertaa olen matkassa yksin ja vain kohtaan kaksi lähipiiriin kuuluvaa jo mantereella olevaa henkilöä.

Jos kirjoittaisin pikaisen kuvauksen itsestäni matkassa, se olisi "Kaksikymmentäkaksi-vuotias suomalainen kontrollifriikki blondi kiertää Aasiaa ilman lonely planettia ja ennakkoluuloja rikkoen omia pelkoja ja sitä myöten toteuttaa haaveitaan." Sen ajatuksen sisäistäminen, että olen yksin mantereella aiheuttaa kieltämättä pelonsekaisia tuntemuksia allekirjoitajalle jo näin kymmen viikkoa etukäteen. Kuitenkin toisen päivän vuodesta 2015 tulen viettämään lentokoneessa pelkoen kanssa tai ilman ja neljänteen päivään mennessä toivon juovani pink lady-coktailia ystäväni kanssa saarella nimeltä Koh Phangan alkavien full moon partyjen kunniaksi ja seuraavana hyvänä päivänä matkaan rajan yli kohti Cambodiaa.

Vapaaehtoistyöstä kiinnostunut matkalija on matkansa aikana kiinnostunut tekemään töitä myös ulkomailla ja toivon matkani aikana löytäväni itselleni myös kohteen, jossa voisin auringonoton ja ötököiden syönnin lomassa tutustua vapaaehtoistyöhön toisella mantereella, toisenlaisissa tuulissa. - Otan siis kaikenlaiset Aasiassa mahdolliset tekemis ehdoitukset ja matkakohde vinkit vastaan ja ne ovat erittäin tervetulleita, Toteutan niistä jokaisen mahdollisuuksien mukaan kera kameran!

Kymmenen viikkoa siis vielä Helsingin pimeyttä ja lähihoitajan työtä, jonka toivon saavan erilaisen suunnan ensi syksystä lähtien, ja Porvoon Haaga-Helia torstain perusteella ottaa minut vastaan matkailualan ammattikorkeakoulu tutkintoon.

Lonely beach, Thailand, January 2012